Iso-Heikkilän tähtitorni

Turun Ursan harrastustoiminta keskittyy pääasiassa Iso-Heikkilän tähtitorniin, joka sijaitsee Turun Iso-Heikkilän kaupunginosassa Pohjantähdentien päässä. Tähtitornissa sekä pidetään tähtinäytöksiä yleisölle että käytetään tähtitornin välineitä havaintotoiminnassa.

Kerhoillat

Yhdistyksen harrastajat kokoontuvat tavallisesti perjantai-iltaisin klo 19-21 Iso-Heikkilän tähtitornille. Kellonaika on suuntaa-antava ja erityisesti kesäaikaisin huonolla säällä paikalle ei välttämättä tule ketään tai saattaa tulla huomattavastikin myöhemmin kuin klo 19. Osanotto voi olla vähäistä myös joidenkin tapahtumien aikaan, kuten Cygnus-kesäleirin tai tähtipäivien ajankohtana, jolloin monet aktiiviharrastajat osallistuvat tapahtumaan.

Kerhoilloissa tavallisesti keskustellaan tähtitieteeseen ja sen harrastukseen liittyviä asioita, sekä tietenkin selkeällä säällä saatetaan myös tehdä havaintoja. Kerhoiltoina jäsenten on myös mahdollista saada opastusta laitteiden käytössä.

Korona-aikana kerhoillat on pääosin keskeytetty, joskin yksittäisiä harrastajia saattaa kokoontua tähtitornille päivystämään perjantaisin klo 19–21 aikoihin.

Havaintovälineet

Kaikki tähtitornin tämänhetkiset kaukoputket ovat akateemikko Yrjö Väisälän valmistamia 1900-luvun alkupuolella. Päähavaintovälineenä on 15-senttinen eli 150/2065 mm:n linssikaukoputki. Pitkällä polttovälillään se soveltuu hyvin erityisesti Kuun ja planeettojen katseluun, sekä hyvällä kelillä myös kirkkaimpien syvän taivaan kohteiden katsomiseen. Ainakin useimmat Suomessa näkyvät Messierin kohteet ovat kaukoputkella katsottavissa.

Putkipatterin ylimmässä, 13-senttisessä 130/1600 mm:n linssikaukoputkessa on tavallisesti asennettuna aurinkosuodatin, jonka avulla voidaan turvallisesti tehdä aurinkohavaintoja.

Aurinko kuvattuna Iso-Heikkilän 13 cm:n (130/1600) peilikaukoputkella. (Marko Grönroos 12.7.2017)

Lisäksi putkipatterissa on 19 cm:n eli 190/573 mm:n valokuvauskaukoputki. Kaukoputkessa on pidike 6×6 cm:n filmikasetille. Valottaminen tapahtuu ottamalla kaukoputken objektiivin linssisuojus käsin pois valotuksen ajaksi. Kaukoputkea ei juurikaan ole käytetty viime vuosikymmeninä.

Havaintotoiminta

Tähtitornia ja sen välineistöä käytetään erityisesti perjantaisin jäsenilloissa ja tähtinäytöksissä, mutta joskus muulloinkin.

Historiaa

Ensimmäinen yliopiston tähtitorni valmistui jo vuonna 1925 nykyisen liikenneympyrän kohdalle ja sen viereen piakkoin oma tähtitorni Turun Ursalle. Yliopisto rakennutti kuitenkin läheisen mäen päälle uuden tähtitornin, joka valmistui syksyksi 1937. Vuonna 1941 rakennusta laajennettin ja siihen rakennettiin toinen kupu. Tässä muodossa Iso-Heikkilän tähtitorni on käytössä edelleenkin.

Väisälä kehitti Iso-Heikkilään vuonna 1935 laajalla kuvakentällä varustetun valokuvauskaukoputken, joka on myöhemmin nimetty “Schmidt-Väisälä-teleskoopiksi”. Väisälä ja hänen ryhmänsä löysivät kaukoputkella 1930- ja 1940-luvuilla yhteensä 807 pikkuplaneettaa ja 7 komeettaa. Vuosina 1941-42 Turussa löydettiinkin enemmän pikkuplaneettoja kuin koko maailman kaikissa muissa tähtitorneissa yhteensä tuona samana aikana.

Yliopiston observatorion muutettua Tuorlaan Iso-Heikkilän tähtitorni on ollut ainoastaan harrastuskäytössä.